Luonnonystävien ja Enon lintukerhon yhteinen lintujen
tarkkailupäivä helatorstaina 5.5. Jakojärvellä
Liki parikymmentä henkeä kokoontui
Jakojärven metsästysmajan tuntumaan seurailemaan kevään edistymistä. Päähuomio
oli linnuissa, mutta hiljalleen vihertyvä muukin luonto kiinnitti
havainnoitsijoiden huomiota. Oli ikään kuin viime hetken mahdollisuus
tarkkailla Jakojärven suuntaa: rannalla olevat lehtipuut ja pensaat peittävät
hiljalleen näkymät. Mukava olisi, jos tulevaisuudessa saataisiin rannalle katseluaukkoja
järven suuntaan. Itse en ehtinyt ihan täysillä keskittyä havainnointiin, kun
sisätiloissa tutkiskeltiin kirjallisuutta ja lintujen ääniä ja hienoja nettiin
ilmestyneitä kuvia. Muu porukka teki kuitenkin mukavasti havaintoja: noin 50
lintulajia kaikkiaan. Joidenkin määritys jäi hieman epävarmaksi johtuen joko
pitkistä etäisyyksistä tai hyvin lyhyistä havaintohetkistä. No, peruslajistohan
oli hyvin näkösällä ja äänessä, kuten rastaat peipot, töyhtöhyypät - ja
taivaanvuohetkin melkoista mäkättelyä ja ”tikotusta” pitivät. Vesilinnuista saatiin
näkyville telkkä, haapanat, joutsenet, pari jouhisorsaa ja etäällä lentävät
hanhiparvetkin. Hanhet olivat suurella varmuudella metsähanhia. Kahlaajista
äänessä ja näkösällä olivat valkoviklo ja metsäviklo, lirokin. Näiden ääntelyä
kuulosteltiin myös nykytekniikan välinein, samoin kuin mainioita nettikuvia
taivaanvuohen ulommista pyrstösulista, jotka tuon ”mäkätysäänen” synnyttävät.
Tuoreita kevään karhukuviakin katseltiin Samin sivuilta. Pikkulintujen puolella
mukavia ensihavaintoja monelle olivat kirjosieppo, hernekerttu ja
keltavästäräkkikin. Pajulintu ja tiltalttikin ilmaisivat läsnäolonsa, kivitasku
käväisi näkösällä ja käkikin kukahteli. Räystäs- ja haarapääskykin ilmoittelivat
kesän tuloa. Petolintupuolella oli aika hiljaista, mutta sentään nähtiin tuuli-,
varpus- ja kanahaukka, melkoisella varmuudella variksen jahtaama
naarassinisuohaukka ja huipentumana hieman epävarma havainto naaraspuolisesta
arosuohaukasta, joka onkin jo kovemmanpuoleinen harvinaisuus.
Mukava nelituntinen ja mukavia olivat
myös sisätiloissa kahvittelu ja makkaranpaistotuokiot mukavien tarinoiden kera.
Toivottavasti tämä perinne voitaisiin elvyttää uudelleen ja luoda kestävä yhteistyö
majan hallitsijoiden kanssa jatkossakin, keväisen lähialuetapahtuman merkeissä.
Tapsa P.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti