Suomen luonnon päivän tapahtumamme Alakoitajoella ei suinkaan alittanut vaan ylitti odotukset - niin mukavasti kaikki sujui. Kirjavaa joukkoamme ympäröi mitä mainioin elokuinen sää, tuttuja ja tuntemattomia ihmisiä saapui paikalle runsaasti, ylen määrin: Juha-Veikon laskujen mukaan lähemmäs 70 henkilöä lopulta löysi tiensä paikalle.
Aluksi saimme hyvää valistusta Pamilon tilanteesta, järvilohihankkeista ja ylipäänsä luonnonsuojelun merkityksestä LUKEn ja ELYn asiantuntijoilta - kiinnostavaa ja tärkeää tietoa!
Näitä juttuja olisi kuunnellut enemmänkin - suuri kiitos kertojille! Tämän jälkeen saimmekin sitten hörppiä kunnon ulkoilmakahveet - kiitos kahvin taikojille! Sokeriksi pohjalle meille tarjoiltiin vielä hieno ja seikkaperäinen Reijo Erolan esitys I.K. Inhan elämästä ja sen Enoon limittymisestä. Sihteeri istui kuunnellen tarkasti ja miettien, miten onnekkaita olemme, kun joukossamme on tällaisia vapaaehtoisia tiedontonkijoita ja -jakajia - ilman heitä jäisimme paljosta paitsi.
Iltapäivärupeaman päätteeksi pääsimme vielä kulkemaan pitkin Alakoitajoen vartta ja katsastamaan paikkoja, joilla Inha(kin) pysähteli upean (ja painavan) kameransa kanssa. Monenmoista kuvaajaa ja katselijaa ovat Pamilonseudun puut kasvaessaan nähneet.
Ja hyvä tuurimme vain jatkui: sadepilvet, joita oli ennusteltu päällemme täksi lauantaiksi, saavuttivat meidät vasta kun matkasimme kotia kohti:
Jälleen retkien sivustaseuraaja, tuo tarkkaavainen havainnoitsija, sai huomata, miten mainioita isoisiä Enon luonnonystäviin kuuluu. Matias, Tuomas, Pirkko ja Hertta voivat sitten joskus lapsuuttaan muistellessaan täyttää mielensä hyvillä isoisiin liittyvillä muistikuvilla. Onnellisia elämän lähtökohtia (kuvan julkaisemiseen on saatu lapsen äidin lupa):
Sihteerikkö Unelma Säleikkö koirineen kiittää iloisesta iltapäivästä ja odottelee ideoita sieniretkestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti