Vuodet eivät todellakaan ole veljeksiä...

...Viime kesän vastatalkoissa kärvisteltiin helteessä, nyt saatiin miettiä, pärjätäänkö ilman villakäsineitä. No, pärjättiin juuri ja juuri, ja nuotiokahveet lämmittivät sisältä ja ulkopuolelta.

Vastantekotalkoot eivät todellakaan ole mikään hittituote: juuri ja juuri neljä oksien kanssa ahertajaa saatiin mukaan. Kiitos näille, kiitos metsänomistajalle ja kiitos Kaukolle, jonka kautta vastat niihin kätkettyine hyvine terveisineen löytävät uudet omistajansa.

Kylmän kesäpäivän vastasaldoksi saatiin tasan sata. Koska vastoille on kysyntää ja koska ensi vuonna tarvitaan rahaa, uudet vastatalkoot järjestetään torstaina 5.7. Lähtö jälleen kunnantalolta klo 13, määränpäänä Matin metsäpalsta Sikressä. Nyt myös laiskurit ja arkajalat mukaan, talkoissa on ihan mukavaa eikä yhtään pelottavaa:).

Vastantekkoon, vastantekkoon...

Enon Luonnonystävien vastanvääntö(ei vatsanvääntö)talkoot tällä viikolla torstaina klo 13 – siis 28. päivä. Sikressä, Hyttisen metsissä. Lähtö kunnantalon pihalta klo 13 – sovitellaan taas kyydit. Jos vettä sataa niin, että metsä on märkä, siirrämme talkoot kuivempaan päivään.

Koska vastamme/vihtamme ovat niin superhyviä ja kysyttyjä, pidämme toiset talkoot ensi viikolla – sovitaan niistä sitten myöhemmin.

Sihteeri ei oikein tiedä, mitä tällaisissa talkoissa on hyvä ottaa mukaan. Varmaan puukko ja jonkunlaiset pienet oksasakset (jos on). Ja evästä tietysti.

Luonnonkukkia ja -ystäviä

Tänään oli oikein virallista: osallistuimme Kansalliseen Tapahtumaan. Oma sovelluksemme siitä sai näyttämökseen Kolvananuuron ja sen Enon puoleisen suikaleen. Saimme paljon hyvää ja asiantuntevaa informaatiota -kiitos Urpolle ja muillekin osaajille! Nyt kun vaan tuo muisti pelaisi...

 Uuron rinteet kysyvät jalkoja, malttia ja sovittelevaa käyntiä. Myös alhaalle päästyä on oltava varovainen - kaksi miljardia vuotta sitten tapahtuneet asiat kantavat seuraamuksia tähänkin päivään.

Mutta kivien lomassa ja ympärillä kukoistava kasvillisuus on vertaansa vailla! Oli kotkansiipeä, tuoksumataraa, tervaleppää... mitä vielä?

Kasvien takia kannatti kiivetä - ja muutenkin. Eihän mukavaa seuraa ja sen merkitystä passaa vähätellä.

Kaatuneenakin kukkiva kuusi, lumpeen lupaus ja kallan kauneutta:

Retkikoira Olja ja Markun kehonosia:

Olja ja Tytin hoikkaa uumaa:

Kiitos leppoisasta sunnuntai-iltapäivästä, kävely-, kiipeily- ja kahvitteluseurasta! .... Kukahan tuolla lehmuksen takana muuten retkuilee???

Yötä myöten, vastapäivään

Perjantain ja lauantain välisenä yönä, menneellä viikolla, yön yli -retkeemme osallistui neljä yökyöpeliä: kolme kaksijalkaista ja yksi nelijalkainen. Jälleen kerran uurastus maksoi vaivan, ja niin tekisi mieli suositella tätä elämysmatkailua kaikille! Kesäinen yö on asia, jota ei kannata menettää nukkumiseen...

Kesäyössä koivikko riittää valoksi, saniaisten salaisuudet aukeavat lehti lehdeltä, ja metsäiset matot on kudottu kieloista.

Tannilanvaaralta näki ennen kauas, nyt puut kasvavat maiseman eteen. Myös sodan arvet ovat peittymässä: ilmatorjuntamonttuja valtaavat kovalla vauhdilla hilpeät pienet kuuset:

Metsään kätkeytyy myös haikeutta: jälkiä ja muistoja menneestä ihmiselämästä, työstä ja vaivannäöstä. Kodin haamu ja pihapiirin metsittyneet marjapensaat:

Mutta: kuollut ei olekaan kuollut:

 

Mustavaaran anniskelualue lienee Pohjois-Karjalan parhaita. Kesäinen aurinko painuu pienelle lepohetkelleen juuri siellä, alkukesän öinä:

Valo jättää kuitenkin muiston itsestään, ja Mustavaaralta matka jatkuu pinkkien pilvensuikaleiden varjeluksessa. Ja taitaa olla sähköäkin ilmassa...

Kirkkokallion pienet pihlajat ovat reippaita - niiden on oltava, kun kovasta kalliosta pitää kiskoa kaikki elämän eliksiiri.

Olja katsoo huolissaan Ahojen kalliolle kapuamista - mahtaako tuosta tulla mitään, kaksin jaloin kulkevilta?

Suppuranvaaralla mietityttää: onkohan maisemassa kajastava valo nukkumaan menneestä vaiko jo töihinsä heräilevästä auringosta?

Alhaalla lammen rannalla tanssii utu, hyvin ohuin, hyvin liehuvin harsoin:

...ja kyllähän siellä savuaakin:

Metsätie on hiljainen, niin hiljainen. Liekö sitten hyvää ja levollista vaiko pahaa ja tyhjää hiljaisuutta? Sarastaako sen horisontissa kuitenkin ?

Yölaulajahavainnoista sen verran, että retkueen jäsenistä kaksi ei kuullut mitään ja yksi ei ymmärtänyt kuulemaansa, mutta mitä ilmeisimmin meille esiintyi ainakin pensassirkkalintu...

Hiltulanvaaralla tiedettiin varmasti: kyllä tuo valo kertoo uuden heleän aamun tarjolla olosta. Kiitos öisistä ilonhetkistä ja valoisia kesäpäiviä!

Tänään, kesäisenä iltana...

...Louhiojan Ajatusten polulla tapahtuu: kesärunokauden avajaiset torstaina klo 18! "Poikkitaiteellinen" Koillinen-ryhmä esittelee ranta-ajatelmiaan. Myös Luonnonystävien sihteeri on kirjaillut tuntojaan puiden kylkiin...uteliaille tiedoksi:).

Louhiojan kyläyhdistys myy rannassa nuotiomakkaraa ja tarjoaa leppoisaa seuraa. Tervetuloa mukaan - paikkahan löytyy, kun ajelee Louhitalon vierestä radan yli kohti joenrantaa, vanhan mattolaiturin kupeelle.

Muistuttelua

Perjantaina lähdemme yön yli -retkellemme 19.30 Kaltimontuvalta - emme siis kunnantalolta kuten tavallisesti. Jos yön yli tuntuu liian suureelliselta suunnitelmalta, itse kukin voi räätälöidä itselleen sopivanmittaisen lenkin - kyytejä voi tilata sinne tänne, koska Kaltimonkierto menee vähän väliä jonkun tien yli. Toivottavasti joku yölaulajia tunteva saadaan osaksi retkikuntaa!

Sunnuntaina sitten klo 12 lähdemme Kolvananuuroon luonnonkukkaretkelle. Oppaana ja airueena toimii Urpo, jolta saanee lisätietoa. Lähdetään tälle retkelle perinteisesti kunnantalon pihalta. Retki kestää kaikkineen noin kolme tuntia - eväitä mukaan, totta kai!

Infoa kiinnostuneille

KUTSU

(Tämä viesti on lähetetty Luonnonsuojeluliiton hallitukselle, valtuustolle, valiokunnille, toimistolle, piireille ja piiripuheenjohtajille sekä yhdistyksille)

Tervetuloa Luonnonsuojeluliiton ja Luonto-Liiton järjestämille Syyspäiville 1.-2.9.2012 Vesalan leirikeskukseen Jyväskylään!

Päiville kokoontuu toimijoita sekä Luonnonsuojeluliiton että Luonto- Liiton yhdistyksistä, piireistä, valtuustoista, hallituksista sekä keskustoimistoilta. Syyspäivillä suunnitellaan tulevaa vuotta, ideoidaan työpajoissa sekä tavataan muita järjestöaktiiveja. 

Tavoitteena on löytää uusia, entistäkin parempia tapoja toimia yhdessä.

Työpajoja on yhteensä 13, jotka järjestetään osallistujamäärien puitteissa. Jokainen voi osallistua enintään kahteen työpajaan, jotka voi valita oman kiinnostuksensa mukaan. Voit esimerkiksi osallistua paikallisviestinnän tehokkuuden kehittämiseen, Luonto-Liiton ja Luonnonsuojeluliiton yhteistyön tiivistämiseen tai ympäristörikosten julkituomisen ideointiin. Vaihtoehtoisesti voit myös lähteä tutustumaan sienestyksen saloihin paikallisen sieniseuran opastuksella.

HUOM!: Mikäli osallistujia tulee paljon, mukaan pääsevät sata nopeinta ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ohjelmaan on myös varattu aikaa saunomiselle, yhdessäololle, makkaran paistolle sekä luontoretkelle kaupunkiluontokohteessa.

ILMOITTAUTUMISET Syyspäiville oheisen linkin kautta to 5.7.2012

mennessä:

http://www.webropolsurveys.com/S/6EE84192E87F6E7E.par

HINTA:

Liitto kustantaa:

- kaikkien osallistujien majoitus- ja ruokailukulut sekä

- valtuuston varsinaisten jäsenten, hallituksen sekä liiton ja piirien työntekijöiden matkakulut. Valtuuston varsinaisen jäsenen sijasta kustannetaan varajäsenen osallistuminen, mistä varsinainen ja varajäsen sopivat keskenään. Valtuuston jäsenten ja varajäsenten yhteystiedot löytyvät intrasta Luottamustoimiset-kansiosta.

Aurinko paistaa ja vettä sattaa...

Kesä ei osaa päättää tyylistään ja luonteestaan. Mutta ei se mitään, alkukesän metsä vetää vastustamattomalla, sinivihreällä voimallaan, paisteessa ja sateessa. Tänään se vei meidät Kuusjärven ja Hautajärven vehmaisiin maisemiin. Matkaa valomaailmassa taittoi peräti 13 reipasta iltaretkeilijää. Ja vaikka Helinä unohti eväänsä lähtöpaikalle ja Päivi söi omansa jo ennen lähtöä, selvisimme mukavasti, kun perille asti päässeet eväät jaettiin. Ja korvasienisaalishan oli oiva. Jos Helinää ei näy seuraavalla retkellä, sienten keittäminen on jäänyt vajaaksi...

Keväisen metsän puroissa on jotain ikuisen tuntuista iloa. Eikä metsälampien levollisuuteen koskaan kyllästy.

No - tätähän sitä lähdettiin ihmettelemään - ikivanhaa vuorijalavaa ja toista samanmoista:

 

Hmm. No onhan tuo. Mutta on tämäkin, vyörenkaineen (Michelin?):

Vuorijalavan lehdykkäisiä näytille (että tunnetaan jos tavataan):

Majava was here, joskus:

Tässä joku opettaa ja jotkut opettelevat:

Konnanmarja - uusi tuttavuus monelle. Ja jonkun kenkä - taitaa olla Anteron uusi kumppari.Google kertoo, että konnanmarja on täyttä myrkkyä.

Kahvihetken mukavasta laavusta taisi saada kuvia vain Matti - tänne mahtuu, jos lähetät.

Seuraava koitos onkin sitten yön yli, 15.6. klo 19.30. Mukaan voi tulla myös pienemmin tavoittein, tapamisiin siis.