perjantai 19. toukokuuta 2017

Joillakin se vain on tuo puhumisen lahja...

... ja tänään saatiin Enossa iloita siitä. Luontourheilupainoitteinen laavuluentomme oli kyllä suksee, hyvin kattava ja kiinnostava, asiantunteva puheenvuoro siitä, mitä kaikkea urheilu on suomalaisille merkinnyt ja miten kenties urheilussa nyt ollaan menossa - tai pitäisi mennä - metsään... Kiitos urheilusosiologian proffa Hannu kuuntelemaan houkuttelevasta esityksestä ja keskustelumahdollisuudesta, joka tarjottiin tällä kertaa noin 25 kuulijalle.


Hepolammen metsä alkaa herätä kevääseen, vihdoin. Saa nähdä, miltä siellä näyttää kuukauden kuluttua... Jukolan jälkeen. Nyt oli hyvä - vihreä tuoksui, käki kukkui. Ja nuotiokahvi koukutti. 


Kiintoisaakin luentoa voi kuunnella pitkällään, eikö?

 

Hepolammen lenkkipolun varrella taitaa sijaita sammakoiden synnytyslaitos:


Kiitos illasta ja muistakaa maanantain vieraslajiluento - bionationalismia vai...? Mutta meillehän saa tulla!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti