...miten se niin meneekin? Oli mukava rupeama taas tuolla markkinapaikoilla, hienossa katoksessa ja mukavassa seurassa. Pöntöt menivät maailmalle kuin häkä (eivät sentään kuin häkäpöntöt), ja muutenkin pöytämme ääressä oli mukavasti vipinää. Ilkka ja Tapsa valistivat luontoasioista kiinnostuneita ja Päivi juoruili niitä näitä.
Tämän kolmoispotretin otti Pirkko - ja sai kaikki mahtumaan samaan kuvaan, kiitos:)
Kauniin kesäillan kunniaksi sihteerikkö kävi sitten vielä Pirkon kanssa museolla laulamassa rullaatirullaata sun muuta miljööseen sopivaa. Kyllä tässä kylässä on paljon hyviä ja mukavia ihmisiä!
Sitä vähän mietittiin, että voisiko alkaa jonkinlaista lepakkoretkeä suunnitella seuraavaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti