Kirjastolla kävimme eilen (4.2.) keskustelua siitä, miten luonto on meillä vain lainassa. "Ilmastomuistoja" teemasta keskustelua kävi 12 muistelijaa todeten, että kesäiset hallat ovat painuneet lähinnä muistoiksi - kun taas hirvikärpäset, runsaat sateet, suppilovahverot ja muut toivotut tai vähemmän toivotut uutuudet ovat tulleet hyvin konkreettisiksi Pohjois-Karjalassakin läsnä oleviksi "myöhään tulleiksi". Ja miten on niin, että juhannuskukat kukkivat jo toukokuussa niin, että Helinän (ja sihteerikönkin) juhannusyön päänalunen jää aina muutamaa kesäkukkaa vajaaksi? Mistä sitä nyt tietää niiden tulevien sulhojensa näön ja koon? Hitsi.
No - mukavaa oli silti. Kiitos kirjastolle, jälleen kerran. Tuo kaunis rakennus on iltaisin täynnä milloin minkäkinlaista enolaisaktivismia. Onneksi sinne saa aina mennä!
Seuraava Luonnonystävien tapahtuma on kuitenkin Enon kunnantalon valtuustosalissa ensi sunnuntaina eli 10.2. klo 15. Tuolloin kahvitellaan, pullitellaan, kuunnellaan Heikki Vesajoen esitys Alakoitajoen geohistoriasta ja luovutetaan joesta löytynyt hiidenkivi Eno-seuran hoiviin. Tervetuloa mukaan kaikki asiasta kiinnostuneet ja muutkin, jotka kiinnostuvat varmasti viimeistään tuolloin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti